olen oppinut kuulemaan
kaikesta mikä on vialla:

liikaa menohaluja vaikka
jo kolkytplus

ja että pärjäisin ilman mielialalääkitystä
jos vain tahtoisin
olla paremmin

mut en enää tiedä mistä tuuli ensi yönä puhaltaa
eikä mun taustapeiliin tartu kuin nämä tyhjät maat

ja korkeet puut
niil ei oo
muuta kuin se että ne on vitun korkeita
ja ehkä joskus heiluu tuulessa

vieläkö on yksisarvisia
jossain ja hirnuu ratikat

täydet kuin lähiökapakat tai
ruosteinen kuu

mut en enää tiedä missä vedet laskee meriin
vapaus on ettei tarvitse

hengittää
ja huokaa pimeyden äänet